Nonsense – Rumikki ja noin seitsemän hääpiötä

Luin John Lennonin nonsense-tarinan Rumikki ja noin seitsemän hääpiötä.
Pohdin tekstiä kirjallisuustieteen keinoin.
Yritin avata Lennonin kryptiset viittaukset löytämällä niille selityksiä.
Paljon löytyi, ehkä jotain jäi huomaamatta, mutta se mikä konkretisoitui,
oli nonsense-kirjallisuuden haastavuus lukijana.
Tekstin voi lukea kahdella tavalla:
niin, että yrittää löytää siitä kirjailijan viestimät tekstimerkitykset,
tai niin, että ei välitä löytää merkityksiä.
Jälkimmäisessä on se riski, että teksti jättää kylmäksi.

Nonsense-kirjallisuuden juuret ulottuvat keskiaikaiseen Eurooppaan asti, mutta sen varsinaisena syntymän ajankohtana pidetän 1846-lukua, jolloin Edward Learin A Book of Nonsense ilmestyi. Learin kirja sisältää limerike-loruja, eli viisisäkeisä pilailuloruja, jotka päättyvät järjettömiin loppuhuipennuksiin.  Limerikit sisälsivät kompia sekä erilaisia sanaleikkejä, ja sanojen lyhentämisestä tuli hallittua.  Learin tapa käyttää kieltä edelsi modernistien lyriikka, sillä Lear rikkoi reippaasti kielen oikeinkirjoitusta ja itsestäänselvyyksiä. Nonsense-lyyriikka, jota E. Lear kirjoitti sai jatkajakseen surrealismin.

Nonsense-kirjallisuus viittaa kirjallisuuteen, joka on absurdia.
Nonsensellä tarkoitetaan kielellisen ilmaisun järjettömyyttä ja hölynpölyä.
Nonsense-kirjallisuuden teksti on epäjärkevää ja hullua.
Kieli sisältää yllättäviä ja puheyhteyteen kuulumattomia sanoja,
jolloin kielestä itsestään tulee koomista ja erikoista.
Vaikka nonsense-kirjallisuus on nonsenseä, absurdia, hullua, hölynpölyä ja järjetöntä,
niin se vaikuttaa muodostavan merkityksiä,
jotka lukija voi assossioida itselleen tuttuihin käsitteisiin
ja asioihin olematta kuitenkaan täysin varma tekstin kokonaismerkityksestä.

John Lennonin Rumikki ja noin seitsemän hääpiötä vaikkuttaisi kertovan tarinan Lumikki ja seitsemän kääpiötä nonsensen tyylikeinoin. Tähän viittaa vahvasti muun muassa hääpiöitten kaivelu timanttikaivoksessa, lauleleminen öistä kotiin palatessa, ’kerro kerro kuvastin, ken on maassa kaunehin’ -kysymys ja kuolattavalla arsenikkosella öystetty omena, jonka Rumikki syö. Rumikin ja hääpiöitten joukkoon on ujutettu myös  tuttu satu Kultakutrista ja kolmesta karhusta (”Juku on syöny mun puurustani!”). Sattuihin viittamisen lisäksi Lennon on keksinyt kirjoittaa kuvastimen vastaukseksi, että Kassandla on kaikkein kaunein, ei Rumikki (”Kassandla!” peili vastaa.). Kassandlalla Lennon viittaa todennäköisesti Kassandraan, joka on Kreikkalaisessa mytologiassa Troijan kuninkaan Priamoksen ja Hekaben tytär. ”Voi herra karatkoon”, änkyttää naiva saattaa olla toinen epäsuora viittaus mytologian Kasandraan, sillä Kassandra hylkäsi Apollonin.

The Beatles-kappaleisiin havaittavissa oleva viittaus: ”Hei-jyy! hei-jyy! me mennään töihin nyy!”  -huudahdukset, saattaisivat olla suhteessa Hey you’ve got to hide (…your love away) -kappaleeseen, ja Brian Epsteinin kuolemaan? Kappale kertoo Beatleseiden managrista Brian Epsteinistä, joka oli homoseksuaali. Epsteinin elämään ja kuolemaan liittyivät läheisesti unilääkkeet, sekä piristeet. Lennonin motiivi kirjoittaa kappale ei ollut homoudessa, vaan ilmaista itseään kirjoittamalla ylipäätään henkilökohtaisia tarinoita, jotka ovat vaikuttaneet hänen tunteisiinsa. Lennon sävelsi ’Hey you:n’ vuonna 1965 ja se on osa levyä Help!. Myös Hispanialainen jakoavain on julkaistu 1965.
Huumeisiin ja piristeisiin vaikuttaisi olevan Rumikissa kaksi muutakin viittausta, joista enemmän seuraavassa kappaleessa.

Tarina tuntuu etenevän kielen sääntöjen mukaisesti omassa kategoriassaan. Sanojen takana on yhteys sanoihin, jotka voisi kuvitella tunnistavansa ja olettaa tarkoittavan juuri tiettyä sanaa. Jo tarinan nimessä on halu mieltää Rumikki Lumikiksi ja hääpiöt kääpiöiksi. Kun jatkaa lukemista tarinan loppuun, on varsin vakuuttunut, että kysessä on sama tuttu satu, joka on kirjoitettu hieman eri ’sovituksella’. Tällaisia sanojen vastaavuksia on pitkin tekstiä:

yöläiset – (työläiset), ehjä – (ehkä), kukkumassa – (nukkumassa), homeassa – (komeassa), naito – (aito), nisä -(isä), vaihde – (vaihe), huulaa – (huutaa), kirjuu – (kirkuu), vahaansa -(mahaansa) ja niin edelleen.
Sanojen kirjaimet on siis vaihdettu toisiksi, muttaa lukijan mieleyhtymä alkuperäiseen sanaan säilyy.

Toinen mieleyhtymiä ja kuvia herättävä keino, joka Lennonin tekstistä nousee, on sanojen käyttö virkkeissä. Lukijan mieleen ilmestyy kuva alkuperäisen Lumikki-sadun tapahtumista ja tilanteista, vaikka sanallinen aines on erilainen ja koominen:

1. ) …erityisesti hänen auttava kätensä joka lakaisee syrjään kaikki pienet paskat.
Lähes jokaisessa Lumikki-sadussa on kuva Lumikista luudan kanssa lakaisemassa kääpöiden pikkutalon pihamaata.
2.) Muutamaa päivöä myöhemmin sama ääni tulee taas huulaen niitä onemia, mutta nyt vähän kovemmalla tekniikalla… Löydettyään Lumikin sadun paha kuningatar saapuu kääpiöitten talolle huutelemaan myrkkyomenaansa myytäväksi.
3.) No, hän joka tapauksessa osti yhden, vaikkei kauppataseen vajaus siitä parantunut yhtään. Inha pikku otus se olikin, öystetty kuolattavalla arsenikkosella.  Sadussa Lumikki ei henno olla ostamatta omenaa vanhalta mummolta, vaikka rahaa on vain vähän, ja omena on myrkkyomena.
4.) Ja kaikki elimet onnellishina kunnes kuolla kuukahtivat… Satu päättyy sanoihin: ja kaikki elivät onnellisina elämänsä loppuun asti.

Rumikki-tarinasta löytyy kaksi sanaa, joiden kirjaimet on sekoitettu keskenään. Näin sanoista on muodostettu lukijalle nurinkurisia sanoja, joilla on mahdollisesti syvempiä merkityksiä.  Toisaalta toisen sanoista voisi ajatella olevan jopa sanatasku.
Tarinan sana ’snunuilelen’ on suomennos englannin kielisestä tekstistä, mutta koska sana on käännetty edellä olevalla tavalla, niin vastaavuus löytyy suomen kielen sanasta ’suunnilleen’. Suunnilleen-sana tukisi myös merkitystä siinä yhteydessä, johon se on kirjoitettu nonsense tekstissä: (hääpiöt) saapuivat kotiin snunuilelen kello kusi.
Mahdollinen sanatasku löytyisi sanasta Cradock (eli crado)? Tarkkaan tutkien sana sisältää kaksi englannin kielistä sanaa, crack do / do crack, jotka käännettyinä viittaisivat crackin, eli kokaiinin käyttöön (do crack) ja kokaiinin vaikutuksiin (crack do).
Tämä ajatus vahvistuisi seuraavien virkkeiden mukana, joissa Lennon kirjoittaa: …ja tuikkaa sitten norsunsa tuleen. ”Kyllä mua sitten ällöttää tää norsu”, hän murisee, ”ällöttää, kun se syö yhtä mittaa joka paikassa kuin mikäkin norsu.”
Norsu-sanalla Lennon viittaa mahdollisesti ekstaasin (MDMA).  Norsua, eli ekstaasia saa nappeina, kapseleina, pulverina tai nestemäisessä muodossa. Sitä mässytetään yleensä suussa tai nuuskataan nenän kautta, jolloin sanamerkityksenä tässä tarinassa norsu voi hyvinkin tarkoittaa tuota kyseistä amfetamiinijohdannaista. Huomioon on otettava tietenkin, että tämä merkitys on näyttäytyy suomennoksessa.

Lennon käyttää tarinassaan paljon kontrasteja,  sekä erikoisia ilmauksia, jotka rikkovat hauskasti kielen ilmaisusääntöjä ja kerrontaa. Tällaisia ovat muun muassa sanonnat: verrattoman kallisalhainen, vanha hyvä Rumikki, ja minä idän teistä tai uusia omenia vanhoista. Ilmaisujen suunnat ovat jollakin tapaa vastakkaiset, mutta eivät suoranaisesti. Teksti ikään kuin viittaa ilmaisuillaan kalliiseen ja halpaan, alhaiseen ja ylhäiseen, vanhaan ja hyvään, uuteen ja huonoon, Rumikkiin ja kaunokkiin. Tai kuinka minä voi itää teistä? Kuinka on uusia omenia vanhoista?
Myös selkeää vastakkain asettelua tarinan tapahtumaan kehittyy ilmaistaessa samassa yhteydessä kaksi täysin päinvastaista tapahtumaa. Kuten seuraavissa:
kun he tulivat öistä kotiin he laulelivat laulun… hei-jyy! me mennään töihin nyy!” ja
…kohottaa katseensa hitaaasti kirjasta jota hän parhaillaan syö.
Reaalimaailmassa ei ole mahdollista tehdä yhtäaikaa sellaisia asioita kuin tulla kotiin ja mennä töihin tai kohottaa katsetta kirjasta, jota syö parhaillaan.
Lisäksi erikoiset ilmaisut: pistää molemmat päänsä ikkunasta ja neitsemän hääpiön taloon, ovat itsessään hieman seksuaalissävytteisiä, vaikka Lennon ei ole välttämättä tarkoittanut niitä sillä tavoin tulkittaviksi. Seksuaalisuuteen viittaisivat ilmaisut: molemmat päänsä ja neitsemän, joka voi olla lisäksi viittaus numero seitsemään. Neitsemä-sana on siis kaksitulkintainen lukijan valinnan mukaan.
Viimeisessä kappaleessa Cradock kieltäytyi naimasta Rumikkia, terveyssyistä, olihan hänet mörkytetty ja niin, mutta sopivat sitten kuitenkin asiasta mikä kyllä otti koteloon niitä muita. Korea prinssi, naito Cradock, joka on alkuperäisen sadun prinssin vastine, piirtyy lukijalle välinpitämättömänä suhteessa mörkytettyyn Rumikkiin. Eli tässä jälleen vastakkainen tilanne alkperäiseen tarinaan verrattuna, koska prinssi ei tietenkään epäröinyt hetkeäkään Lumikin ottamista vaimokseen.
Nonsenselle tyypillinen väkivalta ja normaalin tunnerekisterin puuttuminen näyttäytyy tapahtumakuvauksessa, jossa Cradock syö pahan kuningattaren ja lyö peilin söpöleiksi. Tilanne saa aikaan vaikutelman kuin kuningatar olisi Cradockille arkipäivän aamupala, eikä tekijä, jolla on kertomuksen kannalta varsin suuri rooli.

Se, että Lennonin tarinassa on jatkuvasti läsnä sanojen merkitys vastaan merkityksen puute, on itsessään nonsenselle tavallista. Lukijana tietää jonkin sanan olevan ei-sana, jolla on kuitenkin merkitys juuri siihen sanaan mihin Lennon haluaa tekstillään ohjata. Ei ole olemassa sanaa hönet, mutta lukija mieltää sen sanaksi hänet. Kello ei voi olla kusi, vaan ainoastaan kuusi, ja kuuteen lukija samaistuu sanan kusi ulkoasusta huolimatta. Ja vaikka Lennon on kirjoittanut kahdeksan kääpiön nimeä (Unikäki, Rujo, Kikkelä, Koira, Virne, Liisa? (Ihmemaasako?), Ylermi ja Valionbaari), on lukija jollakin nonsensemäisellä tarkkudella seitsemässä kääpiössä ihan alkuperäisen sadun mukaisesti. Numerot ovat siis muuttuneet verbaliikaksi.

Rumikki ja seitsemän hääpiötä on koomisen hauska,  järjetön ja nonsensemäinen tarina, joka muokkaa alkuperäistä Lumikki-satua varsin rennolla sekä reippaalla otteella. Tarinan nonsensemäinen teema keskittyy erityisesti kielen, sanojen, kirjaimien ja verbaliikan pyörittämiseen. Tätä nurinkurista kieltä voi pitää Lennonin Rumikki-tarinan kokonaisuuden kannalta jo tekstin erityissääntönä, josta ei voi poiketa. Tarinan kielen nurinkurisuus asettuu paikoilleen juuri tämän kirjainleikin ja tietynlaisen kielipelin avulla. Syvemmät merkitykset ja viitaukset vaativat lukijalta tarkkuutta, sikäli mikäli ne merkitsevät yhtään enempää. Tarkasteltaessa ja ajateltaessa, että merkitys on olemassa, löytyy suomennoksesta suomalaiselle lukijallekin hauska viittaus Yle uutisten Päivän peiliin (…muudan naiva toijottaa päivänpeiliinsä huutaen) ja Valionbaarin, vaikka se alkuperäiseltä nimeltään olikin Meijerinbaari.

Joten, sanoilla on ehkä syvempi merkitys tai sitten ne ovat vain nonsenseä?

(Nonsense-lajin kuuluisimmat edustajat ovat Edward Lear (1812–1888), ja Lewis Carroll (1832–1898). )

[www.susannamustaparta.wordpress.com]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s