Uskosta Jumalaan

10-vuotias lapseni sanoi:

”Äiti, haluan ryhtyä uskomaan Jumalaan.”

”Ahaa, vai niin.
Tottakai se käy, mikäli siltä tuntuu.
Kertoisitko kuitenkin mikä mahtaa
olla tuon halusi pohjalla?”
kysyin.

”Ystäväni kertoi, että oli rukoillut
Jumalalta omaa tietokonetta.
Minäkin tarvitsisin ja ajattelin,
että voisin rukoilla sitä itselleni,”
hän vastasi.

”No, onhan tuokin tietysti syy
ryhtyä uskoon.
En vain ole koskaan ajatellut,
että uskossa olisi kyse
varsinaisesti materiaalisen
yleishyödykkeen pyytämisestä
itselle.
En usko, että usko toimii ihan noin.”
sanoin 10-vuotiaalleni.

”Katsos,
olin 30 vuotta syvästi uskossa.
Asiat, joita Jumalalta pyysin,
liittyivät aina
jaksamiseen vaikeissa tilanteissa,
omien ratkaisujen ja valintojen ohjaamiseen,
vahvana pysymiseen niiden osalta,
uskoa omaan itseen ja tulevaisuuteen
sekä anteeksiantoa,
ja siunausta kaikille maailman ihmisille.
Muistin myös kiittää  jokaisesta päivästä.
Puhdasta vettä, ruokaa ja koteja
rukoilin vain köyhien maiden perheille,
sekä orvoille ja katulapsille.”
jatkoin keskusteluamme.

”Uskon Jumalaan löydät sisältäsi.
Et voi erehtyä siitä, mikäli usko
todella tulee kohdallesi.
Silloin sinä tiedät, mitä se on.
Usko on aina henkilökohtainen.”
lisäsin.

”Ai, niinkö se menee?”
lapseni hämmästeli.

”Kuule Äiti, voisitko sitten ostaa
minulle oman tietokoneen?
hän kysäisi keskusteluun
jo kyllästyneenä…

[www.susannamustaparta.wordpress.com]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s