Naisellinen, Miehekäs

Peter Hoeg herätti mielenkiintoni kirjoittamalla,
että naisellisella ei ole tiettyä ääntä tai sävellajia.

Tottahan toki kirja on kirja, joskin sen ydin on herättää ajatuksia ja keskustelua.
Kullekin lukijalle omista ajatuksista ja lähtökohdista käsin tietenkin.

Pohdiskelin ja ryhdyin keskustelemaan itseni kanssa.

Totesin ajattelevani seuraavaa:

Naisellisella on tietty ääni.
Se on mediantti.
Naisellisella on tietty sävellaji.
Se on e-duuri.

Ja miehekäs?

Miehekkäällä on tietty ääni.
Se on dominantti.
Miehekkäällä on tietty sävellaji.
Se on g-duuri.

Oletteko vielä kartalla? Jos jatkan hieman…

Kun naisellinen e-duuri kohtaa miehekkään g-duurin,
ja heidän duureissaan soi heidän oman
medianttinsa ja dominanttinsa lisäksi
toisen dominantti ja toisen mediantti,
ja välissä vielä toonika…

Voisiko enempää enää tarvita? En minä ainakaan.

Silloin, kun haluaa löytää
naisellisen ja miehekkään,
kannattaa ehkä huomioida,
että virityksellä on varsin tärkeä rooli.

Dissonoivan kanssa kenelläkään ei ole hauskaa.

Alavireistä ei kukaan jaksa kuunnella.

Ymmärrättehän kuitenkin tärkeimmän ?

Jokaisen on itse viritettävä itsensä.
Virittäminen on taitolaji.
Siihen ei opi yliopistotutkinnolla eikä ”Minusta tuntuu, että…”

Ainoastaan kuulolla ja kuuntelulla on merkitystä.

Kun kuulee oman äänensä ja oman sävellajinsa,
mollitkin soivat silloin vapaasti ja kauniisti.

Harmonia hengittää tasaisesti ja karisma vangitsee katseen.

Onnistunut viritys soi muillekin.

Kuuntele tarkasti.

Ehkä se olet juuri Sinä, joka soi noin kauniisti…

[www.susannamustaparta.wordpress.com]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s